Pitkästä aikaa

täällä taas. Ei sen takia, ettei olisi mitää kirjoitettavaa, mutta jotenkin on ollut liikaakin asioita päässä ja nyt on sisko ja sen poikaystävä kyläilemässä pari päivää. Ja pikku-O ehti sairastua uuteen flunssaan ja pari yötä meni hengitystä avaavia inhalaatioita tupsutellen. Vähän tööt olo. Seliseli.

Tänne on tullut syksy (melkein voisi sanoa talvi) sitten viime postauksen. Meidän takapihan pulkkamäki on saanut pysyvän lumen huipulleen, aivan mahtavan näköistä tällaisena kirkkaana ja kylmänä päivänä. Tai no, on siellä vähän plussaa, aamulla oli ekaa kertaa pakkasta jopa 1 aste.

Ja huomasin makuuhuoneen ikkunasta, että tämän tontin toisella laidalla laiduntaa lehmiä. Ilmankos täällä on kärpäsiä niin paljon. Tässä ikkunasta otettu kuva. Siellä ne jolkottavat puiden katveessa ja syövät jäistä ruohoa. Tuo ylhäällä vasemmalla näkyvä valkoinen piste on meidän lähin hiihtokeskus.

Mietintämyssyt siis visusti jo säänkin puolesta päässä, mutta olemme alkaneet pohtia vaihtoehtoja ensi vuodelle. Haagin sopimus pitäisi allekirjoittaa piakkoin, mutta vähän leikimme muillakin ideoilla. Se paketti, joka täältä sinne siirtyville työntekijöille tarjotaan, ei olekaan ihan sitä, mitä monet odottivat. Aika moni vanhoista työntekijöistä onkin päättänyt olla lähtemättä=irtisanoutua. Me nyt sitten laskeskelemme, harkitsemme ja punnitsemme, että kannattaako vaiko ei. Sillä seuraava etappi tulee olemaan pidempiaikaisempi, ihan lasten takia. Ei ole hyväksi pienelle ihmiselle muuttaa joka vuosi tai edes joka toinen, niinkus tiedätte. Suomeen emme varmaankaan ole palaamassa, ainakaan ihan vielä. The world is our oister ja sitä rataa..

Tässä vielä naapuritalon 6v-synttärikemuista eilen kotiinpalannut sokerihumalainen prinsessa. Jolla menee nyt hyvin koulussa ja jolla on kaksi hyvää kaveria ihan meidän nurkilla :) ja korvien jälkitarkastus huomenna.