Meillä vallitsee sangen harmaa ja pumpulinen säätila. Äsken tuli yhtä aikaa vettä ja rakeita ja sumua päin näköä. Pitäisi saada pari hyvää kuvaa tuosta Juran nyppylästä, on hienon näköinen se. Rinteitä pitkin valuu pilveä poikineen. Taidan omistaa tälle dramaattiselle taivaalle täällä ihan oman postauksen joskus. On sen ansainnut.
Ehkä tuosta ulkosan värittömyydestä johtuen huomasin yhtäkkiä C:n lounastauolla, että meillä on kotosalla tänään sangen värillistä. Kai sitä alitajuisesti hakee jotain balanssia. Tai sit on vaan kevättä rinnoissa. Ja mummukan neulomat+virkkaamat uudet asusteet.
Ja kiitos kovasti, täti-M, ihanasta piposta! Senkin kuva sopisi mainiosti tähän. Ja ei voi olla totta, nyt siellä paistaa aurinko. Lähdenpä bongaamaan sateenkaaria päivän teeman mukaisesti. Tässä yksi viime heinäkuulta, kun oltiin just muutettu tänne Ranskaan. Tajusin juuri tässä männä päivänä, että meillä on eloa jäljellä tässä Euroopan kolkassa enää alle viisi kuukautta. Se on hyvin, hyvin vähän se. Ja sit alkaa uusi, värikäs vaihe meidän perheen elämässä.
And now a special message to Grandma: It arrived after all! O says thank you!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti