Vaan motarilla vasta tajuttiin, että niin, kaikilla ranskalaisilla tosiaan alkoi hiihtolomat ja ne haluavat samoille seuduille. Samoihin puuhiin.
Mutta urheasti ja paikoitellen hitaasti jatkoimme kohti Valkoista Vuorta.
Tädää!
Siellä ne menevät korkeuksiin, isä ja tytär.
Ja äiti hönkäilee helpottuneesti telekabiinissa matkalla alas, kaikki luut ehjinä ja kaikilla hymy ja hiki. Paitsi isin luista ei tiedä vielä, kun se lautailee down down down parkkipaikalle asti.
Raikasta menoa kerrakseen ja parhaaseen mahdolliseen aikaan. Me (minä&mukelot) olemme hiihtiksellä maaliskuun puoleenväliin asti. Todistetusti tervein korvin myös. Aika juhlaa. A viihdyttää meitä ekan viikon ja tokalla reissaa Euroopassa. Mutta mummukka tulee hetkeksi ja mä sain lisävahvistusta pienenpieneen sosiaaliseen ympyrääni ihan sattumalta ja hyvin läheltä. jebujee. Nauttikaa tekin viikonlopusta,
Halein ja pusuin S


Tulee hyvälle mielelle kun lukee näitä viime postauksia :) Jättihaleja sinne!
VastaaPoista