Pari piristävää huomiota

Kas, tyttäreni osaa näköjään vanhaa kunnon kaunoa! Niinpä niin, tietysti sitä opetetaan vielä täällä Ranskanmaalla, tykkäävät kaikesta krumeluurista. Ja perinteisestä. Olisi jäänyt O:n lenkit ja H:n kiemurat kohtaamati ilman tätä nykyistä opinahjoa.. Mitenhän maailmalla? Mitenhän ensi vuonna? Jännää seurata, minkälainen käsiala näille (koulu)maailman kiertolaisille muodostuu..

Ja sitten koin hupaisan hetken nähtyäni meidän pihalla yhden naapurin kissoista lähietäisyydeltä. Nimesin tämän Adolfiksi. Sattuneesta syystä. Harmi, että herraa alkoi ujostuttaa, enkä saanut lähikuvaa.

Kyllä näillä ilmoilla kehtaa viettää kissanpäiviä.

Mitäs vielä, kuumeet ovat laskeneet ja lapsilla kuurit korvatulehduksiin. Taisi käväistä influenssan poikanen meidän perheessä. Uskallettiin tänään jo ulkoilemaankin. Kaikki ei tietysti mennyt ihan niin kuin piti - C:tä puri hevonen. Mutta se onkin sitten toinen tarina.

Näillä mennään. A lähtee huomenna laskemaan Chamonixiin ja olispas kiva lähteä mukaan. Ei vaan ole meistä yskijöistä vielä hiihtäjiksi. Vaan ehkä lähdetään hengittelemään terveellistä vuoristoilmaa..? Keuhkoparantola pystyyn johonkin kahvilaan tai mäenrinteeseen..