Lempeä lauantai

Tämä päivä ressasi etukäteen pienesti, mutta kaikki meni niin kuin piti. Viittaan tässä mm. erääseen autoilureissuun ihan vieraille kulmille. Lapset ovat väsyneinä sängyissään, vielä iltalauleloa kuuluu (mm. Foo Fightersin Next Year).

Ja aivan loistavana aasinsiltana, mulla on uusi rakkaussuhde - neilikoihin. En oo erityisesti pitänyt niistä ikinä, mutta nyt ne hivelevät visuaalista silmää.

Oltiin siis eräillä viisivuotiskekkereillä. Siellä kaikui ranska, suomi ja englanti ja norjakin lasten suista, ja mä vaan kelasin, että kuinka paljon näilläkin kulmilla asustaa ihmisiä, joihin olisi pitänyt tutustua jo paaljon aiemmin. Nyt se on jo melkein liian myöhäistä. Heistä lähes kaikki ovat tutustuneet, koska jompi kumpi vanhempi työskentelee CERN:ssä (=Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus, täällä halkaistaan atomeja ja kiihdytellään hiukkasia, nähkääs) ja monet asuvat myös yhdessä samassa kylässä. Olipas kivaa ja tuli pitkästä aikaa sellainen olo, etten oo täällä vuortenjuurella ihan isesseen.

Nyt täällä nukutaan, mä palkitsen itseni hyvällä punkulla ja keolla suomalaisia hapankorppuja. Mistä tulikin mieleeni, että muuramuurahainen talomme vesivahinkorakenteissa asustaaa, ahkerasti aina työssään ahertaaa.. Kohta on valmis hermoromahdus komeaaa, muuramuurahainen keittiössä asustaaaaaa..