Kotikulmilla

Moi pitkästä aikaa. Ollut haipakkaa, muuttokuormaa, mummukkaa (terkut!), kissaa ja retkiä lähiseudulle pukannut. Nyt on rauhallista, kunnes nuori neiti aloittaa ensi viikolla paikallisen koulun en franc,aise, bien sûr. Huomenna menemme tutustumaan kyseiseen laitokseen. Äitiä jännittää.

Tässä näkyy meidän konnut hyvin, tuo hiihtohissi vie meidät lähivuorelle happihyppelyille usein viikonloppuisin ja talvella varmasti tiheään hiihtovarusteiden kanssa. Tuo kuvan keskellä näkyvä Geneven kuuluisa suihkulähde näyttää läheltä tältä:

Meidän pihassa alkaa vihdoin vihertää, eli savi ja muta alkaa saada nurtsipeitteen. Tänään nyhdin kaiken polttavan ja pistelevän pois jaloista, eli nokkoset ja ohdakkeet. Koko aamu meni siihen ja nyt sit pitäisi kastella ja viskoa vielä loput ruohikonsiemenet itämään. Me saatiin ilmaiseksi aarre, vanha puistonpenkki, joka olisi muuten päätynyt roskalavalle. Nyt se kököttää paraatipaikalla ja odottaa, että joku joskus osaisi laittaa sen parempaan kuosiin. Mutta kelpaa noinkin.

Kissa viettää kissanpäiviä, samoin kun kaikki naapuruston 7 muuta kattia. On hiukka jännät paikat entiselle sisäkissalle päästä tutustumaan reviiriin vähän laajemmin. Ja ne muut 7 kissaa ihan pokkana viettää aikaansa meidän pihalla tai ainakin kulkee siitä läpi. Kaksi niistä on erikoistuneet kököttämään meidän ainoassa puussa. Ja yksi on usein maukumassa keittiön ikkunan takana, siis tietty silloin, kun tehdään ruokaa..

Ylemmässä meidän maalaiskissa Lopelta ja alemmassa kuvassa näkyy, kuinka nerokkaasti me paikattiin aidassa oleva reikä pihalaatalla siinä vaiheessa, kun naapurin pikku piskikin tuli isottelemaan ja räkyttämään siitä aukosta meidän terassille. Sinne jäi, hahhah. Kissat tietty menee, mistä haluaa. Tervetuloa vaan, kunhan ette ala haastaa riitaa meidän matikaisen kanssa.

Cat: A pygmy lion
who loves mice, hates dogs,
and patronizes human beings.

Oliver Herford