Näytän kynteni

Kävin nimittäin ekaa kertaa hiotuttamassa ja laitattamassa kynsiin geeliä ja maalattiinpahan niihin myös pari pientä kuviota. C:n parhaan koulukaverin äiti tuossa naapurikadulla on nimittäin Nail Artist, ja siitä se ajatus sitten lähti. Huomasin omaavani kynnet ja ajattelin, että pitäisikö niille tehdä jotain, kun tuossa ne puoliksi purtuina törröttävät ja ollaan kuitenkin täällä Ranskassa, jossa kaikki on niin Chic. (Ihan tiedoksi vaan, ettei todellakaan ole..) Joopa joo, tämähän on vasta alkusoittoa, välivaihe. Nyt odotetaan, että ne (kynnet) saavat pituutta ja sitten niihin sivellään lisää geeliä ja jotain ranskalaisen manikyyrin tyyppistä pienellä jouluteemalla. Hopeaglitteriä kärkiin peut-être? Hah, ihan törkeän turhanpäiväistä, mutta niin piristävää vaihtetua kotiäidin arkeen. Jostainhan se on ilo raavittava ;)

Lisäksi olen ottanut ilon irti yyhooviikosta ja tarjotusta seurasta ja käväissyt ulkoistamassa perheen ruokailuja mm. Mc Tiedättekyllämissä ja Ikean kötbullaparatiisissa. Kyllä näillä muonilla jaksaa taas koulumatkaa taivaltaa ja kivaakin on ollut. Tajuttiin suomalaisen ystäväni kanssa, että niin vain mahtuu molempien lapset (yht.4 pientä pyllyä) ja me äidit(2 isompaa pyllyä) samaan autoon, kun otetaan ronskisti yksi turvaistuin pois ja ylitetään Sveitsi-Ranska-raja aina paikasta, jossa poliisit eivät päivystä lähes ikinä. Hyi sentään meitä, mutta heillä on onneksi iso ja turvallinen Audi ja me ajelemme retkillemme hissukseen.

Vielä pitäisi pari päivää jaksaa isesseen. Pitäkeehän peukkuloita, että nuo rakkaat kakkiaiset pysyvät terveehköinä tai ainakin sillai jonnii lailla kuosissa, you know?