Täällä ollaan, kuukauden kestäneessä flunssassa, keuhkoputkentulehduksissa, korvatulehduksissa. Lapset ja myö. Pitänyt kirjoittaa tänne jotain älykästä, mutta niitä skarpimpia ajatuksia ei ole mahtunut tähän päähän pitkään aikaan. Ehkä sitten, kun räkä antaa tilaa.
Kaupunkiin on tullut loppusyksy, tai alkutalvi. Ja Sinterklaas ynnä Svarte Piet. Sinterklaas on täällä paljon joulupukkia isompi herra, ja nuo "mustapekat" ovat hänen keppostelevia apulaisiaan. Joka aamu paikalliset lapset löytävät pieniä lahjoja ja herkkuja takan eteen jätetyistä kengistä (jos ovat olleet kilttejä ja muistaneet jättää porkkanoita ja heinää tämän ison herran valkealle hepalle). Me emme ole ryhtyneet tähän leikkiin ainakaan tänä vuonna. Koko hommaan liittyy pitkä tarina tästä pyhimykseksi julistetusta valkoparrasta. Googlettakaa, en jaksa alkaa kirjoittaa. Näin energinen olen. Sorge.
Jouluvaloja on viritelty tuonne kaupungille, ehkä olemme viikonloppuna jo siinä kunnossa, että pääsemme niitä ihailemaan. Nyt vietämme aikaa sisällä toivoen, että nuo homeopaattiset yskänlääkkeet alkavat toimia. Antibiootteja saa sitten, jos kuolo uhkaa. Eli ei vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti