Le week-end

Taas on vierähtänyt viikkonen ihan huomaamatta. Tai siis ei, huomaten hyvinkin. A oli työmatkalla alkuviikon ja loppuviikko on mennyt suhatessa vähän siellä & täällä. Tunnelma on vaihtunut kireästä, kipeästä ja vässykästä aika rentoon ja levänneeseen. Vihdoin ja onneksi.

Eilen oli Suomi-koulun joulujuhla. Varasin mukaan vessapaperirullan ihan omia tarpeitani (ehehe), siis vuotavia naaman röörejä varten. Mutta kas kummaa, ei itkettänyt - laulatti. Oli Lucia, J. Pukki, tonttuja ja paljon iloisia ulkosuomalaisia. Ja me voitimme arpajaisista Fazerin Sininen+Omar-suklaalevyn ja Koiramäki-piirrustusvihon. Oi iloa.

Jatkoimme matkaa Geneven vanhaan kaupunkiin. Tänä viikonloppuna juhlitaan täällä L´Escaladea eli vuotuista Geneven valloittajien kukistamista. V. 1602 kaupunkiin hyökättiin, mutta paikalliset pistivät kovasti hanttiin valloittajille ja legendan mukaan eräs rouva tappoi vastustajan (Paavin lähettämiä ranskalaisia sotajoukkoja) kaatamalla muurin yli padallisen kiehuvaa kasviskeittoa niskaan. Senpä takia tarjolla on sitä itseään ja esim. marsipaanista muovailtuja vihanneksia ja suklaatikapuita. Ja hehkuviiniä, tietty. Meniköhän nyt oikein tai edes sinne päin..

Kieltämättä oli vaikuttavaa, kun koko vanha kaupunki oli keskiaikaistunut ja yhtäkkiä ohi kulki lauma pillipiipareita tai "sotilaita" polleineen. Sellainen muskettisoturifiilis. Meidän oli poistuttava siinä vaihteessa, kun alettiin ampua tykeillä ja nuori herra meinasi saada slaagin. Nää paikalliset ottaa tämä hyvin tosissaan.

Tänään pakattiin sukset ja laudat pikkuautoon ja lähdettiin kohti sitä valkoista ja korkeinta nyppylää. Tarkoitus oli mennä testaamaan muutama lapsille sopiva rinne eräässä kivassa pienessä alppikylässä, mutta nepä olivatkin netin tiedoista poiketen suljetut. Liian vähän lunta, you see. Tulipahan kaunis sunnuntaiajelu. Ja päästiin pilvien yläpuolelle, aurinkoon, vaikka matka ylös näyttikin kutakuinkin tälle:

Mut sit:







Huippua alkavaa viikkoa kaikille murmeleille!